SuperBrugsen on kooltaan ja valikoimaltaan aika samankaltainen kuin esimerkiksi S-market tai K-Supermarket. SuperBrugsenin pienempiä versioita ovat Dagli’Brugsen sekä Brugseneista kaikkein pienin LokalBrugsen.
SuperBrugsenista löytyy ihan mukava valikoima ruokaa sekä jonkin verran kodintarviketta ja leluja.
Lapsille hiukan maisteltavaa kauppareissun ajaksi.
Valmissalaatteja tuntuu kaupoissa olevan hyvin tarjolla. Ihan perus Caesarsalaatti on oma lemppari, mutta mausteinen Coleslaw tulee kyllä tiukkana kakkosena.
Viiniosasto.
Pakkauskoot täällä Tanskassa vaihtelevat siitä mihin on Suomessa tottunut. Usein esimerkiksi leikkeleet ovat erittäin pienissä 100-150 gramman pakkauksissa. Pieniä jogurttipurkkeja Tanskassa ei ole ollenkaan sellaista valikoimaa kuin Suomessa, vaan ne ovat lähinnä litran purkkeja.Muutamasta kaupasta ollaan etsitty tavallista mansikkamehua, mutta sellaista ei olla löydetty. Joko se on ollut jokin laimennettava versio tai sitten mansikan kylkeen on isketty setti muitakin makuja. Appelsiinimehua ja omenamehua tuntuu olevan eniten.
Kaupan keittiössä valmistetaan ruoka-annoksia myyntiin.
Osaa eteisaulan leipomon tuotteita voi ostaa myös kaupasta.
Tanskassa on sen verran paljon rantoja, että iskee melkein valinnan vaikeus kun sopivaa paikkaa pitäisi ruveta valitsemaan. Asutaan vielä sen verran keskellä Jyllantia, että idän ja lännen rannoille on aikalailla saman pituinen matkakin.
Viikko sitten oli ihanan aurinkoinen ilma, joten ei muuta kuin lapset ja eväät autoon ja menoksi. Lähdettiin tälläkin kertaa länteen Pohjanmeren rannoille ja paikaksi valikoitui Søndervig. Se oli viime vuonna valittu Tanskan parhaaksi rannaksi.
Rannan tuntumassa oli vireä pieni kauppakatu ja siellä pörräsi paljon ihmisiä, itse rannalla ei kuitenkaan ollut paljoa väkeä. Söpöjä lomamökkejä oli siellä täällä.
Kun rantavahdin torni ja auto tulivat mäen takaa näkyviin rupesi heti päässä soimaan Baywatchin tunnari. En sentään ruvennut tukka hulmuten kirmailemaan ympäriinsä.
Søndervig oli siisti ja nätti paikka, mutta silti Henne Strand on mielestäni ollut mukavin ranta. Vanhoja bunkkereita oli täälläkin, mutta mielestäni eivät olleet kuitenkaan niin häiritseviä kuin esimerkiksi Blåvandissa.
Hiekka oli pehmoista ja rantaan oli muodostunut pieni ja matala vesikaistale, jossa lasten oli hauska leikkiä. Kauniita kiviä löytyi paljon hiekkalinnojen koristeiksi.
Aallot oli aika isoja, mutta niihin oli hauska pomppia ja sukellella. Vesi tuntui mukavan lämpimältä ja rantavahtien kylttien mukaan se oli 18-asteista.
Mukava ranta ja sinne voisi ihan hyvin mennä uudestaan pulikoimaan. Toki vielä riittäisi paljon uusiakin paikkoja tutkittavaksi.
Bilka on 70-luvulla perustettu tanskalainen hypermarkettiketju. Valikoimansa ja kokonsa puolesta se on hiukan vastaava kuin Citymarket tai Prisma.
Meiltä on puolen tunnin ajomatka lähimpään Bilkaan, joten hirveän usein siellä ei tule käytyä. Suomessa asuessa käytiin aina puolen tunnin päässä ruokakaupassa, mutta tässä kylällä kun on kävelymatkan päässä nippu kauppoja, niin on ollut mukavaa vaihtelua kävellä ostoksille.
Bilkasta löytyy hyvät ruokavalikoimat sekä tietysti viiniosasto.
Bilkan keittiössä valmistetaan myös paljon valmisaterioita myyntiin.
Tanskassa on sen verran hyvää leipää, että on ollut pakko itsekin ruveta taas sitä pupeltamaan, vaikka Suomessa en sitä enää ollenkaan syönyt.
Karkkia ja suklaata löytyy Tanskasta hyvät valikoimat, mutta mitään halpaa se ei täällä ole. Pientä vaihtelua on kaupoittain hinnoissa. Maraboun Oreo-suklaa on omaa lempparia ja se maksaa esimerkiksi normaalisti Bilkassa 30 kruunua (noin 4 euroa), kun taas monessa muussa paikassa 24 kruunua (3.22 euroa).
Bilkasta löytyy hyvin kaikenlaista tavaraa kotiin, leluja, hygieniatuotteita, vaatetta, kenkää ja vaikka mitä.
Tyynyt on Tanskassa eri mallisia kuin Suomessa, neliöitä. Hiukan oltiin aluksi ihmeissämme, kun mentiin tyynyostoksille ja tutun mallisia tyynyjä ei löytynytkään mistään vaan kaikki oli neliöitä.
Paperiosastolta lähti tänään mukaan lapsille vihkoja ja uusi oppikirja tanskan opiskeluun.
Tavallisten kassojen lisäksi löytyy itsepalvelukassoja. Kertaalleen sitä joskus kokeiltiin ja vaikutti ihan kätevältä systeemiltä. Laite punnitsi ostokset ja sillä tavalla tarkisti että kaikki tavarat on maksettu.
Pihassa on kylttejä joissa pyydetään ystävällisesti palauttamaan ostoskärryt samaan paikkaan kauppareissun jälkeen. Ja hyvin on kyltit toimineet, sillä aina on ollut kärryjä saatavilla kun ollaan kauppaan menty.
Kolding on 58.000 asukkaan merenrantakaupunki itäisessä Jyllannissa. Se on myös Tanskan seitsemänneksi suurin kaupunki.
Ollaan monet kerrat lomamatkoilla yövytty Koldingin laitamilla ja käyty ostoksilla Kolding Storcenter -ostoskeskuksessa, mutta ihan keskustassa ei kuitenkaan olla koskaan aikaisemmin käyty tutustumassa.
Museona toimiva Koldinghusin linna oli kauniin näköinen ja sijaitsi pienen järven rannalla. Siellä olisi mielenkiintoista käydä joskus katsomassa jotakin näyttelyä.
Järven toisella laidalla oli puistoalue, jossa oli hauska leikkipuisto. Siellä vierähti tovi jos toinenkin ja silti ei ehditty minigolfaamaan tai puiston pieneen lampeen veneilemään. Kivaa puuhaa jäi siis myös seuraavaan kertaan.
Koldingin keskustan kaduilla oli paljon kauniita rakennuksia ja katseltavaa. Ja tarjontaa tuntui olevan niin kaupoissa kuin ravintoloissakin.
Netto on 80-luvulla perustettu tanskalainen kauppaketju, joka on nyttemmin avannut liikkeitä myös Saksaan, Puolaan, Ruotsiin ja Englantiin.
Vaikka Netto onkin pieni kauppa, on siellä ihan hyvä valikoima ja halpa hintataso verrattuna toisiin kauppoihin. Monet tuotteet menevät silti hiukan ristiin, toisessa kaupassa on tietyt tuotteet halvempia ja toisessa taas jokin muu.
Ensimmäistä kertaa käydessä Netto tuntui hieman sekavalta. Vastaavia tavaroita tuntui olevan hyllyissä vähän siellä sun täällä. Hieman tarkemmin asiaa ihmeteltyä, huomasimme että monta hyllyä kaupasta on varattu vaihtuville tavaraerille. Niitä onkin jännä tonkia ja usein sieltä löytyy jotain mielenkiintoista.
Neton myymälöissä on pieni paistopiste.
Sekä viiniosasto, kuten vähän jokaisessa ruokakaupassa täällä.
Paljon on kaupoissa tuttuja tuotteita, osasta löytyy tuoteselosteet jopa suomeksi. Paljon on myös maisteltu uusia juttuja ja löydetty uusia lemppareita.
On kyllä hyvä kauppa ja usein siellä asioidaankin.
Tästä meiltä on alle 10 kilometriä Givskudin eläintarhaan, joten päätimme käydä katsomassa millainen paikka on kyseessä.
Eläintarha oli yhdistelmä autolla kulkemista sekä kävellen alueen tutkimista. Lisämaksusta olisi päässyt kulkemaan myös safaribussilla tai -junalla, mutta me kuljimme nyt vain omalla autolla ja kävellen.
Ensin autolla kurvattiin lippuluukulle ostamaan liput ja samalla saimme mukaan myös alueen kartan. Lippuluukulta ajoimme ensimmäiselle kolmesta parkkialueesta, jonka ympärillä oli eläinaitauksia joita pääsi tutkimaan. Menimme jonottelemaan kameliaitaukselle, sillä siellä oli pian alkamassa ruokintanäytös. Ruokintapaikka ei ollut kovinkaan selkeästi merkitty, mutta oikea kohta löytyi lopulta aitauksen takalaidalta. Eläintarhan työntekijä saapui kertomaan ensin kameleista ja sen jälkeen halukkaat saivat syöttää kameleille yhden porkkanan. Siellä oli kaksi sööttiä poikastakin.
Kameliaitauksen vieressä oli norsuaitaus, jossa oli seuraavaksi ruokinta-aika. Eläintarhan työntekijä kertoi norsuista ja ruokki niitä samalla. Niille heiteltiin monenkokoista syötävää ja taitavasti norsut noukkivat kaiken kärsällä suuhunsa. Pikkiriikkiset viinirypäleetkin. Yksi norsuista kulki koko ajan pallon kanssa ja pyöritteli sitä joka paikkaan. Norsu oli kuulemma muutama vuosi sitten saanut sen pallon ja sen jälkeen kulkenut sen kanssa aina. Muutamien muidenkin eri eläinten ruokintanäytöksiä olisi ollut tarjolla, mutta emme menneet enää niihin vaan kiertelimme loppupäivän puistossa ihan omaan tahtiin.
Kun olimme katsoneet kaikki aitaukset, jotka olivat ensimmäisen parkkialueen lähellä, ja leikkineet hiukan pienellä leikkipaikalla, oli aika jatkaa matkaa. Ajoimme autosafarin läpi toiselle parkkialueelle ja matkalla näimme jos jonkinlaista eläintä, myös söpöjä kirahveja ja seeproja.
Jätettiin auto taas parkkiin ja mentiin kävellen kiertelemään läheisiä eläinaitauksia. Apina-aitausta lähestyttäessä kummasteltiin hiukan kylttiä, jossa kehoitettiin välttämään apinoihin koskemista. Pian kuitenkin huomattiin, että aitaukseen pääsee menemään ihan sisälle asti. Hiukan jännitti, kun pienet apinat istuskelivat välillä ihan lähellä polun vieressä katselemassa. Kaksi pikkuista poikastakin näkyi emojen syleissä suojassa.
Gorillojen alue oli hieno. Välissä ei ollut aitaa ollenkaan, sillä gorillat eivät osaa uida.
Ajetiin seuraavaksi eläinsafarin läpi viimeiselle parkkialueelle. Matkan varrella olisi ollut mahdollista kurvata kiertelemään autolla myös leijona-aitaukseen, mutta me jätimme sen nyt väliin. Viimeiseltä alueelta löytyi ruokapaikka, matkamuistomyymälä, iso leikkipuisto, sekä vuohiaitaus, jonne sai mennä vuohia silittelemään.
Tämän kauden ajaksi oli avattu myös hieno dinosaurusalue, jonne oli rakennettu näytille aidon kokoisia dinosauruksia. Varsinkin poika oli alueesta ihan innoissaan ja huolella luki aina kaikkien dinosaurusten infotaulut. Ja hienoiltahan ne kyllä näyttivät.
Ajelimme lomamökiltä myös Blåvand Strandin rantaa katsomaan.
Näkemistämme muutamasta Tanskan rannasta tämä oli mielestäni kaikkein vähiten viihtyisä. Varmaan viileä ja pilvinen sää osittain vaikutti asiaan, aurinkoisena hellepäivänä tuolla voisi olla ihan mukava loikoilla ja pulahtaa veteen.
Ranta ei kuitenkaan ollut niin siisti kuin aikaisemmin käymissämme paikoissa ja rannan epämääräiset rakennelmat hiukan kummastuttivat.
Myöhempi Googletus paljasti rannalla olevan vanhoja bunkkereita, joista on 90-luvulla muokattu rauhan monumentti.
Hauskat leikit siellä sai silti aikaiseksi ja rakenneltua hienoja hiekkalinnoja.
Viettäessämme lomamökkielämää, tuli samalla jonkun verran kierreltyä myös lähiympäristöä ihmettelemässä. Mökkiä lähin hiukan suurempi kaupunki oli 13 600 asukkaan Varde. Kävimme siellä muutaman kerran katselemassa kaupunkia sekä ruokakaupoilla ja se osoittautui kyllä oikein kivaksi ja nätiksi paikaksi.
Auton sai keskustaan hyvin parkkiin ja pääsi nopeasti katselemaan kaupunkia. Tunnelmallisilla kaduilla oli hauskoja penkkejä ja joka puolella kauniita taloja. Kivan torin pienestä vesinorosta riitti paljon iloa lapsille.
Kävimme tutustumassa myös Varden kirjastoon, joka oli tosi kiva paikka. Ollaan nyt käyty viidessä eri kirjastossa täällä Tanskassa ja tuo Varden kirjasto oli lasten ehdoton lemppari. Lastenosasto oli oikein viihtyisä. Siellä oli kiva leikkialue lapsille ja tilaa selailla kirjoja. Toisaalla oli vielä lisäksi pieni askartelupiste. Lasten mielestä kaikkein siistein juttu oli kuitenkin pieni ”leffateatterihuone”, joka kirjastossa myös oli. Siellä oli pieni valkokangas, leffateatterin penkit ja sinne voi mennä katsomaan kirjaston lainattavissa olevia ohjelmia. Sinne kirjastoon on kuulemma joskus päästävä vielä uudestaan, jos sinne suunnalle joskus tulee asiaa.
Ja niistä viidestä kirjastosta se kaikkein tylsin on tietysti tämä tämänhetkinen lähikirjasto, joten siellä ei ole montaakaan kertaa tullut käytyä. Ei vaan tuntunut niin viihtyisältä kuin muut kirjastot ja valikoimakaan ei ollut kovin laaja.
Onneksi naapurikaupungissa on ihan kiva ja viihtyisä kirjasto.
Kertaalleen kävimme Vardessa syömässä ja ruokapaikaksi valikoitui italialainen pizzapaikka To-Rino. Ravintola oli siisti ja viihtyisä, mutta hiukan ehkä aluksi epäilytti kun pöydissä oli niin autiota. Huoli osoittautui onneksi turhaksi, sillä ruoka oli tosi hyvää. Harmi että kuvaaminen vallan unohtui, kun oli niin kova kiire lappaa herkullista pizzaa suuhun. Lapsetkin söivät tällä kertaa ruokansa viimeistä murua myöten, kun usein on vähän arpapeliä, että milloin maistuu hyvin ja milloin taas ei. Ruokapaikkana oikein kiva ja maukasta ruokaa. Täytyy vaan muistaa ottaa käteistä mukaan, sillä heillä ei pankkikortti käynyt.
Oikein viihtyisä ja nätti kaupunki, täytynee joskus viedä lapset sinne kirjastoleffaan.
Legolandissa vietettiin kesäkuussa Lego Friends -tapahtuman lisäksi myös Star Wars -viikonloppua. Taloudesta löytyy innokkaita Star Wars -faneja, joten tokihan sinne oli mentävä. Odotukset olivat korkealla, sillä tapahtuma on järjestytty joskus aikaisempinakin vuosina ja kuvat on näyttäneet kivoilta.
Porukkaa oli puistossa hyvin, jonkin verran enemmän kuin Lego Friends -tapahtumassa ja katsojien ikäjakauma oli aika erilainen, kun innokkaita aikuisiakin oli enemmän paikalla. Yleisössä vilahteli siellä täällä myös söpöjä pikku Leia -hahmoja sekä pieniä Stormtroopereita, sillä viikonloppuna oli ilmainen sisäänpääsy puistoon Star Wars -hahmoiksi pukeutuneille lapsille.
Ensimmäisenä oli ohjelmassa paraati, jossa oli Legolandin kotisivujen mukaan yli 100 hahmoa mukana. Mentiin ajoissa paikalle ennen paraatin alkua, mutta hetki meni palloillessa ympäriinsä, koska paraatin alkamispaikkaa ei oltu ilmoitettu kovinkaan tarkasti. Onneksi niin pitkän kulkueen kuitenkin huomaa helposti ja nähtiinkin paraati aikalailla alusta asti. Paraati kulki läpi Legolandin, pääsisäänkäynniltä puiston perällä olevalle tapahtuma-alueelle asti.
Kuljimme paraatin perässä tapahtuma-alueelle. Puolimatkassa kulkue pysähtyi välillä yhteiskuvaan ja soittokuntakin soitteli musiikkejaan.
Tapahtuma-alueella oli jälleen laidoilla telttoja, joissa oli tarjolla erilaisia puuhia lapsille. Meidän lasten lemppari oli Jedien harjoitusrata, jota he viuhtoivat läpi moneen kertaan.
Toinen suosikki taisi olla kisapaikka, jossa piti koota Lego-minifiguuri mahdollisimman nopeasti. Jokusen hahmon ovat tainneet nuo meidänkin lapset koota, sen verran nopeaan tahtiin pistivät hahmoja kokoon. Tapahtuman pisimmät jonot oli jedikoulutukseen, joka päätettiin jättää väliin. Siinä lapset saivat harjoitella jediliikkeitä lavalla heiluvan opettajan johdolla.
Lapset kävivät tässäkin tapahtumassa virallisessa yhteiskuvauksessa hahmojen kanssa. Oltiin onneksi ajoissa jonossa, niin ehdittiin kuvaukseen. Käytiin hakemassa tämäkin kuva kotiin muistoksi.
Hahmot kiertelivät puistossa ympäriinsä ja halutessaan heidän kanssaan pääsi yhteiskuvaan.
Oli kyllä hauska tapahtuma, lapset tykkäsivät kovasti ja hahmot näyttivät hienoilta. Kannatti käydä.
Ollaan nyt muutamana kesänä käyty Legolandissa ja siitä onkin tullut koko perheen lempparihuvipuisto. Joka kerta ollaan hankittu kausikortit ja sitä kovasti suosittelenkin, sillä kausikortilla jo toinen huvipuistokäynti tulee halvemmaksi. Sen lisäksi kortin omistajana saa nipun erilaisia alennuksia ostoksista ja ruokailuista Legolandissa sekä alennuksia muutamaan muuhunkin huvittelupaikkaan.Kausikortin omistaja saa myös puistosta syntymäpäivänään pinssin ja kupongin, jolla päivänsankari saa ruoan sekä jälkiruoan veloituksetta. Ja onhan se kieltämättä aika huippupaikka viettää synttäreitään. Kausikortin edut vaihtuvat joka vuosi, tämän vuoden edut löytyvät täältä.
Ollaan tykätty matkustaa Legolandiin jo keväällä ennen kuin ruuhkaisin lomakausi alkaa. Silloin on ihanan rauhallista ja pääsee kiertämään laitteita aamusta iltaan ilman suurempia jonotteluja. Hiukan haikeana ollaan kuitenkin aina lueskeltu kesän ohjelmalehtisiä, joissa on mielenkiintoisia tapahtumia ja konsertteja pitkin kesää. Tänä vuonna olikin tilanne toinen, koska asutaan lähellä Legolandia. Tällä kertaa päästäänkin helposti käymään puistossa ja osallistumaan myös erilaisiin tapahtumiin sekä tutustumaan sellaisiin Legolandin kohteisiin, jotka ovat aina keväisin olleet vielä suljettuna.
Linna-esitystä pääsimme nyt ensimmäistä kertaa tänä kesänä katsomaan ja pienin lapsista innostui siitä kovasti. Esitys onkin nyt nähty jo kymmenisen kertaa ja vielä tässä olisi jokunen viikko esitystä jäljellä.
Myöskään vesileikki-alue ei ole ollut aikaisempina vuosina reissujemme aikaan auki, mutta tänä kesänä olisi tarkoitus siihenkin mennä tutustumaan.
Kesäkuussa Legolandissa vietettiin Lego Friends-viikonloppua ja sinne piti tietysti päästä mukaan. Tytöt odottivat tapahtumaa aivan innoissaan ja mentiinkin heti aamusta paikalle katselemaan. Väkeä oli paljon paikalla, mutta ei kuitenkaan niin paljoa kuin vaikka nyt heinäkuussa ihan tavallisena huvittelupäivänä.
Tapahtumassa oli paikalla kaikki Lego Friends-sarjan tytöt sekä esiteltiin sarjan uusi tulokas, Livi. Aluksi hahmot olivat sisäänkäyntiaukiolla ja heitä pääsi tapaamaan ja ottamaan yhteiskuvia. Siinä menikin jonotellessa tovi jos toinenkin, kun jonoteltiin tapaamaan vuorotellen kaikkia hahmoja ja ottamaan kuvia.
Sen jälkeen kun olimme päässeet tervehtimään kaikkia hahmoja, kävelimme Legolandin perälle odottelemaan. Siellä on esiintymislava ja tapahtuma-alue, jossa oli lisää ohjelmaa. Odoteltiin hetki portilla ja sitten takaa lipuikin paikalle kaksi valkoista limusiinia, joiden kyydissä Lego Friends -tytöt olivat. Portit avattiin ja päästiin sisään. Tapahtuma-alueen laidoilla oli telttoja, joissa oli erilaista toimintaa ja puuhaa. Jossain askarreltiin, toisessa meikattiin, jossain rakenneltiin Legoilla, esiteltiin valmiita Legorakennelmia tai kokeiltiin vaatteita. Kun oli kiertänyt kolmessa eri paikassa touhuamassa, sai lappuun leimoja ja sen lapun palauttamalla sai tapahtumasta pienen muiston.
Lavalla oli joitakin lasten tanssiesityksiä sekä Lego Friends -tytöt kävivät esittämässä uuden laulun ja tanssin. Kierreltiin muutama teltta ja katsottiin esityksiä. Kaikkein pisimmät jonot oli meikkaus-telttaan sekä yhteiskuvaan hahmojen kanssa. Heiltä sai samalla myös nimmarit. Kuvauspaikan vieressä oli kyltti, jossa kerrottiin, että kuvaustilaisuus kestää vain 30 min ja kaikki eivät välttämättä ehdi kuvaan ja nimikirjoitusta saamaan. Ja jonoa oli todellakin niin paljon, että kaikki eivät valitettavasti ehtineet kuvaan. Me kiertelimme vain telttoja ensimmäisenä päivänä ja toisena päivänä menimme hakemaan nimikirjoitukset sekä hahmojen kanssa kuvaan. Tilanteesta sai itse ottaa kuvia, mutta paikalla oli myös Legolandin oma kuvaaja, jolta sai halutessaan ostaa kuvan. Yleensä ei tule laitekuvia sun muita erikseen hankittua, kun niissä kumminkin pörrätään niin paljon. Tämä oli kuitenkin sen verran erityinen tapahtuma, että kävimme kuvan ostamassa. Tytöt olivat aivan innoissaan, kun pääsivät hahmojen kanssa kuvaan ja saivat nimmaritkin. Isosiskolle oli tärkeä hetki, kun hän pääsi ojentamaan Liville piirtämänsä kuvan ja toivottamaan hänet tervetulleeksi Heartlake Cityyn.
Tällaiset nimikirjoitukset saatiin kaikilta Lego Friends -hahmoilta: Andrea, Mia, Emma, Livi, Olivia ja Stephanie.
Oli kyllä mukava tapahtuma ja lapset tykkäsivät kovasti. Poikakin tykkäsi touhuilla askartelupisteessä, vaikka ei yhteiskuvaan halunnutkaan. Seuraava tapahtuma olikin sitten enemmän hänen mieleensä, kun kävimme Legolandin Star Wars -viikonlopussa.
Lapsille hiukan maisteltavaa kauppareissun ajaksi.
Muutamasta kaupasta ollaan etsitty tavallista mansikkamehua, mutta sellaista ei olla löydetty. Joko se on ollut jokin laimennettava versio tai sitten mansikan kylkeen on isketty setti muitakin makuja. Appelsiinimehua ja omenamehua tuntuu olevan eniten.
