Se mitä eniten Tanskasta kaipaan kauniiden rantojen ja söpöjen pikkukylien lisäksi, on ehdottomasti lempijuomani Faxe Kondi. Kaksi vuotta on pitkä aika olla erossa, joten riemullani ei ollut rajoja, kun mies oli yllätykseksi tilannut kaksi lootaa Faxea Saksasta.
Sitä luuli, että vuodet 2020 ja 2021 olivat kaikkein huonoimmat vuodet mitä nyt on tulossa. Mutta viime vuosi onnistui olemaan vielä paljon kamalampi. Viemään vielä enemmän.
Lue loppuunOli niin yksinäistä paistaa joulukinkkua ilman pikku apuriani Hippua. Hän jaksoi aina melkein koko ajan päivystää uunin äärellä. Vasta loppu ajasta iski väsymys ja piti mennä hiukan lepäilemään. Mutta kun kinkku valmistui ja uunin luukku aukesi, oli uskollinen ystäväni heti paikalla. Ja sitten maisteltiin yhdessä. Mutta ei tänä jouluna. Eikä enää koskaan.
It was a very long and hard road. Trying to survive miscarriage, twice, has been one of the hardest things I have had to do. But finally I got to hear a heartbeat and I can’t wait for the next spring to come.
Ajatella, siitä on nyt 16 vuotta kun mentiin naimisiin. Toisaalta pitkä aika ja toisaalta taas vain lyhyt silmänräpäys.
Aloin opiskella tanskaa itsekseni muutama vuosi sitten ja alustaksi valikoitui ilmainen Duolingo-sovellus. Ihan vaan epäsäännöllisesti kylläkin, silloin tällöin kun innostus iski. Valmista pohjaakaan ei juuri ollut, sillä tanskan kanssa hyvin samankaltainen kieli ruotsi ei ollut koskaan suuremmin minua kiinnostanut.
Juhannusta vieteltiin hyvin samanlaisesti kuin koko tätä kesääkin. Ja viime kesää. Eli uiden ja grillaten.