Tykkään postin ja mainosten selailusta. Suomessa ollessa asuttiin sen verran metsässä, että sinne ei jaettu ollenkaan viikonloppuisin mainoksia. Eikä juuri arkenakaan. Täällä sen sijaan mainoksia tulee jatkuvasti paksuja nivaskoja, niin näistä tanskalaisista kaupoista kuin saksalaisista rajakaupoistakin. Ilmaisjakelulehtiä taitaa tulla neljää erilaista. Eikä tämä lysti rajoitu vain arkipäiviin, sillä Tanskassa postia jaetaan normaalisti myös lauantaisin.

Tanskalaiset postilaatikot ovat hurjan sööttejä. Niissä on myös kätevä pyöritettävä kohta viikonpäivälle, josta näkee onko laatikko jo sinä päivänä ehditty tyhjentää. Netin kautta näkee helposti postilaatikkojen sijainnit ja tyhjennyskellonajat. Myös Suomeen lähtevät kirjeet on voinut kätevästi tipauttaa laatikkoon, eikä ole tarvinnut mennä postiin asti niitä lähettelemään.

Täällä on monella näkynyt kivoja osoitetarroja postilaatikoissa, joten päätettiin tilata myös itselle sellainen lootaa koristamaan. Siinä on perheenjäsenet nimineen sekä sukunimi ja talon numero.

Sen verran kiva siitä tuli, että tarvinnee tilata sellainen seuraavaankin postilootaan.

Ribeä kierrellessä huomattiin, että kirkko oli avoinna ja päätettiin poiketa sisään katselemaan.

Sisäänkäynti ei ollut pääovesta vaan sen oikealta puolelta, tuon punatiilisen osan laidasta.

Maksusta pääsee torniin ihailemaan maisemia, mutta me kiersimme vain alakerran.

Esillä oli monenlaisia tauluja, jokunen patsas ja eräässä vitriinissä oli näytillä vanhoja papin kaapuja.

Lahjoituksia varten rakennettu puutolppa oli tosi nätti.

700-luvulla perustettu Ribe on valtavan söpö ja tunnelmallinen paikka.

Pieniä katuja, pilkahduksia kauniista sisäpihoista, kauppoja, ravintoloita ja niin ihania taloja.

Keskusta-alueella mutkittelee myös pieni joki, jota ihailtiin monesta kohtaa.

Vaikka ollaankin käyty täällä monessa kauniissa kaupungissa kiertelemässä, oli Ribessä eniten kauniita katuja ja rakennuksia. Väkisinkin alkoi haaveilla ja miettiä millaista olisi asua jollakin suloisista pienistä kaduista kauniissa vanhassa talossa? Tanskassa myynnissä olevien talojen pihoilla on myyntikyltit, joten mieluisia alueita kiertelemällä voi nähdä helposti myynnissä olevat kohteet.

Myös Viikinkimuseo Ribestä löytyisi, mutta me kiertelimme tällä kertaa vain ihailemassa kaupunkia. Onneksi niin, sillä nyt on hyvä syy palata sinne vielä takaisin.

Tanskassa on sen verran paljon rantoja, että iskee melkein valinnan vaikeus kun sopivaa paikkaa pitäisi ruveta valitsemaan. Asutaan vielä sen verran keskellä Jyllantia, että idän ja lännen rannoille on aikalailla saman pituinen matkakin.

Viikko sitten oli ihanan aurinkoinen ilma, joten ei muuta kuin lapset ja eväät autoon ja menoksi. Lähdettiin tälläkin kertaa länteen Pohjanmeren rannoille ja paikaksi valikoitui Søndervig. Se oli viime vuonna valittu Tanskan parhaaksi rannaksi.

Rannan tuntumassa oli vireä pieni kauppakatu ja siellä pörräsi paljon ihmisiä, itse rannalla ei kuitenkaan ollut paljoa väkeä. Söpöjä lomamökkejä oli siellä täällä.

Kun rantavahdin torni ja auto tulivat mäen takaa näkyviin rupesi heti päässä soimaan Baywatchin tunnari. En sentään ruvennut tukka hulmuten kirmailemaan ympäriinsä.

Søndervig oli siisti ja nätti paikka, mutta silti Henne Strand on mielestäni ollut mukavin ranta. Vanhoja bunkkereita oli täälläkin, mutta mielestäni eivät olleet kuitenkaan niin häiritseviä kuin esimerkiksi Blåvandissa.

Hiekka oli pehmoista ja rantaan oli muodostunut pieni ja matala vesikaistale, jossa lasten oli hauska leikkiä. Kauniita kiviä löytyi paljon hiekkalinnojen koristeiksi.

Aallot oli aika isoja, mutta niihin oli hauska pomppia ja sukellella. Vesi tuntui mukavan lämpimältä ja rantavahtien kylttien mukaan se oli 18-asteista.

Mukava ranta ja sinne voisi ihan hyvin mennä uudestaan pulikoimaan. Toki vielä riittäisi paljon uusiakin paikkoja tutkittavaksi.

Kolding on 58.000 asukkaan merenrantakaupunki itäisessä Jyllannissa. Se on myös Tanskan seitsemänneksi suurin kaupunki.

Ollaan monet kerrat lomamatkoilla yövytty Koldingin laitamilla ja käyty ostoksilla Kolding Storcenter -ostoskeskuksessa, mutta ihan keskustassa ei kuitenkaan olla koskaan aikaisemmin käyty tutustumassa.

Museona toimiva Koldinghusin linna oli kauniin näköinen ja sijaitsi pienen järven rannalla. Siellä olisi mielenkiintoista käydä joskus katsomassa jotakin näyttelyä.

Järven toisella laidalla oli puistoalue, jossa oli hauska leikkipuisto. Siellä vierähti tovi jos toinenkin ja silti ei ehditty minigolfaamaan tai puiston pieneen lampeen veneilemään. Kivaa puuhaa jäi siis myös seuraavaan kertaan.

Koldingin keskustan kaduilla oli paljon kauniita rakennuksia ja katseltavaa. Ja tarjontaa tuntui olevan niin kaupoissa kuin ravintoloissakin.