Viimeiset pari viikkoa on kulunut flunssaa sairastellessa. Ensin lapset vuorotellen ja sen jälkeen olikin aikuisten vuoro.

Täällä Tanskassa saa valita itse terveysasemansa sekä sieltä lääkärin. Vaikka asutaankin pienellä paikkakunnalla, on läheisellä terveysasemalla useampikin lääkäri. Pääsee oikein valitsemaan haluaako omalääkärikseen miehen vai naisen ja eri ikäluokkiakin löytyy.

Lääkärille voi varata ajan puhelimitse tai netin kautta. Ensimmäinen tunti soittoaikaa on varattu kiireellisemmille tapauksille, jotka tarvitsevat lääkäriajan mahdollisimman pian.

Tämä meidän nykyinen terveysasema on aikalailla saman näköinen, kuin mitä se oli Suomessa. Täällä ei kuitenkaan ilmoittauduta tiskille, vaan itse henkilökortilla ilmoittautumislaitteeseen. Ja se olikin kyllä oikein kätevää.

Terveysasemalla oli ihan rento tunnelma, koska lääkäritkin olivat omissa vaatteissaan ja englanninkielellä siellä pärjäsi hyvin.

Myös hammaslääkärissä olen ehtinyt täälläoloaikana käymään tarkastuksessa. Hammaslääkäriaseman voi valita aina itse ja kaikissa paikoissa on sama hinnasto.

En erityisemmin välitä hammaslääkärissä käymisestä, joten aika paljon jännitti etukäteen. Kaikki sujui kuitenkin ihan mukavasti. Hammaslääkäristä lähteissä hoitaja kävi vielä pahoittelemassa, kun jouduin odottamaan hammaslääkäriä puoli tuntia. Hän antoi sen vuoksi ja ensimmäisen käyntini kunniaksi minulle pienen rasian suklaata.

Se oli ihan hauska yllätys ja niitä olikin kotona kiva porukalla maistella.

Jo pari viikkoa sitten kaupan pakastealtaasta löytyi hauskan näköinen pussukka, joka oli pakko ostaa maistelua ja tarkempaa ihmettelyä varten. Ja ihan hyvähän se varmaan onkin aloittaa ajoissa, että ehtii montaa jouluista syötävää maistelemaan ennen kuin sesonki menee taas jo ohi.

Pussista löytyi hauskoja palleroita. Helpoin ja nopein tapa niiden valmistukseen oli mikrossa lämmittäminen pakkauksen ohjeiden mukaan. Joten ei muuta kuin ruuat lautaselle ja mikroon lämpeämään.

Hiukan koitin netistä löytää tietoa Æbleskiverin historiasta. Varmaa tietoa asiasta ei ole, mutta useassa paikassa kerrottiin tarinaa viikingeistä ja siitä, kuinka he raskaiden taistelujen jälkeen palasivat takaisin laivalleen nälkäisinä. Heillä ei ollut pannuja mukana ruuan paistamista varten, mutte he valmistivat pannukakkutaikinan ja paistoivat pannukanut taistelussa lommoutuneiden kilpiensä päällä. Taikina valui lommoihin paistumaan ja niin tarinan mukaan syntyi herkun pyöreä muoto.

Æbleskiverin valmistamista varten on oma rautapannu, jossa on pyöreät kuopat palleroille.

Pannukakkupallot on tapana syödä hillon sekä tomusokerin kanssa. Niissä oli jo valmiiksi sauma, josta pallero oli helppo ihan sorminkin painaa auki ja laittaa hilloa sisään.

Pannukakkupallerot olivat sisältä mukavan kuohkeita ja lapset tykkäsivät niistä kovasti. Ja ihan hyviä ne olivatkin.

Pienin söi niitä ihan pelkästään, keskimmäinen hillolla ja poika laittoi hillon lisäksi myös tomusokeria. Netin syövereistä löytyi kuvia myös pannukakkupallojen erilaisista versioista, esimerkiksi lohitäytteellä, marjoilla tai suklaisella sisuksella. Jotain tuollaista suklaista versiota voisi kyllä joskus vaikka kokeillakin.

Nyt on halloweenitkin juhlittu. Hiukan etukäteen jänniteltiin, että mahtaako täällä kiertää lapsia karkkia keräämässä. Ja kyllä vaan pari porukkaa keppostelijoita kävi. Meidän lapset olivat aivan innoissaan, kun ovelle ilmaantui jännän näköisiä hahmoja ja pääsivät antamaan heille karkkia. Lehdestä luin, että Tanskassa on suurta vaihtelua kaupunkien ja kaupunginosienkin välillä, että kiertääkö kukaan ovilla keräämässä karkkia. Täällä meillä päin tuntui olevan pientä kiinnostusta halloween-juhlaa kohtaan, kun muutama keppostelija kävi ovella ja pihoilla näkyi kurpitsoja. Helmikuussa täällä onkin seuraava pukujuhla, Fastelavn, jolloin naamiaisasuihin pukeutuneet lapset kiertävät ovilla keräämässä karkkia tai rahaa.

Halloween sujui mukavasti leikkien ja kisaillen. Lapset pääsivät etsimään vihjeiden perusteella halloween-pakettinsa ja syötiin teemaan sopivia ruokia ja herkkuja.

Suomessa asuessa meillä oli usean vuoden halloweenperinteenä käynti Tampereella American Dinerissa syömässä. Sinne oli aina laitettu hienot halloweenkoristeet ja tarjoilijoillakin oli teemaan sopivat asut. Suosittelen kyllä käymään, niin halloweenina kuin ihan muutenkin.

Nyt kun halloween on onnistuneesti takana, täytyy kai hiljalleen kääntää katse jo jouluun ja alkaa tutustumaan täkäläisiin joulunviettotapoihin. Kuuluuko esimerkiksi naapureille lähettää joulukortteja tai millaista kinkkua täältä saa? Onneksi lapsia mietityttävään asiaan tiedän kuitenkin jo vastauksen: Joulupukki kyllä löytää meidät ihan varmasti täältäkin.

Käytiin pitkästä aikaa Subwayssa.

Niitä on Tanskassa valitettavasti paljon vähemmän kuin Suomessa. Subway-ravintoloita on täällä vain 3, kun taas Suomessa niitä on reilusti yli 100.

Olin kuvitellut, että suuressa ketjussa, jossa täytteet laitetaan aina tarkkaan samanlaisesti ja samat määrät, olisi Subiruuat eri maissa just eikä melkein samanlaisia.

Täytteet maistuivatkin samanlaisilta, ravintolan puitteetkin näyttivät samanlaisilta.

Itse leipä taas oli aivan erilainen ja paljon huonompi kuin Suomessa. Leipä oli ihmeellinen lituska. Maku ei ollut niin hyvä kuin Suomessa ja koostumukseltaan leipä oli hiukan sitkeä, eikä niin pehmoinen ja kuohkea kuin Suomessa oli tottunut.

Pakko mennä seuraavalla Suomi-reissulla Subiin syömään ja tarkistamaan, että onhan siellä leivät kuitenkin pysyneet yhtä hyvinä kuin ennenkin. Onneksi niitä on siellä vähän joka nurkalla.

Suomen Subi 1 – Tanskan Subi 0.