Meri on yksi itselleni tärkeistä asioista Tanskassa. Varsinkin länsirannikko, jossa meri jatkuu silmän kantamattomiin. Sitä jaksaisi katsella ikuisesti ja ihmetellä, miten se näyttää aina erilaiselta.

Kun rantaviivaa on niinkin paljon kuin Tanskassa, tuntuu kuin meri olisi aina läsnä. Sisämaassakin, kun tuuli on puhaltanut kaduille pieniä kasoja pehmoista rantahiekkaa.

Lomamökeillä asuessa onkin ollut ihanaa, kun meri on ollut lähellä ja sitä on voinut kävellä joka päivä ihastelemaan tai katsomaan auringonlaskua.

Täältä meiltä on vajaan tunnin matka lempirannalleni, joten ollaan nyt monesti sinne ajeltu. Aloitettiin rantakausi jo heti tammikuussa, vaikka vähän kylmät kelit olikin. Ei se silti estä kivoja hiekkaleikkejä, hienojen simpukoiden ja kivien etsimistä tai ihanan raikkaasta meri-ilmasta nauttimista.

Vaikka Tanskan itälaidalla onkin kauniita ja kirkasvetisiä rantoja, on länsirannikko silti vienyt sydämen. Se aallokko ja loputtomuus on vaan niin lumoavaa. Pohjoisen rannikko on vielä näkemättä, mutta toivottavasti senkin aika vielä tulee.

My happy place – beach.