Alkukesästä käytiin ihailemassa Henne Strandin nättiä rantaa, mutta silloin vesi oli vielä niin kylmää ettei päästy uimaan. Pari viikkoa sitten oli aika palata pelipaikalle ja testailla kuinka mukava uimaranta oikeasti olikaan.

Oltiin tällä kertaa hiukan myöhemmin iltapäivällä liikkeellä, joten iso osa uimareista oli jo lähtenyt kotiin. Auto mahtui hyvin rannan läheiseen parkkiin ja itse päästiin pyyhkeinemme ihan veden ääreen.

Vesi oli lämmintä ja rannassa oli myös matala lutakko kahlailuun ja leikkeihin. Sen verran nopeasti nousuvesi kuitenkin nousi, että uintireissun lopussa ei pientä lammikkoa enää ollut ja aallot kurottelivat yhä pidemmälle rantaan.

Tällä kertaa ei ollut hirveän tuulista eivätkä aallot kovin korkeita. Oli niitä kuitenkin sen verran, että lapset pääsivät innoissaan aaltoihin pomppimaan ja leijat lentelivät taivaalla.

On kyllä mukava ranta ja pehmoinen hiekkapohja.

En tiedä oliko tämä silti kuitenkaan paras näistä käymistämme rannoista. Tosi kiva kuitenkin.

Pysäköintialueen laidalla oli myös pieni suihku jossa voi huuhtoa pois suurimmat hiekat lähtiessä. Rantavahdin tornia ei tällä rannalla ole ja vedessä voi olla pyörteitä. Rannassa oli kyltti, jossa kerrottiin pyörteistä ja neuvottiin ohjeet miten pitää toimia, mikäli pyörre nappaa mukaansa kesken uimisen.

Hauskoja nuo tuulen kuljettamat pienet hiekkakasat rantojen parkkipaikoilla ja teiden varsilla. Hienoa hiekkaa on täällä meillä asti, vaikka rantaan onkin pitkä matka.