Lidl, long time no see.

Suomessa asuessa Lidl oli lempiruokakauppani ja siellä tuli käytyä joka viikko. Täällä on lähimpään Lidliin sen verran matkaa, että valitettavasti kovin usein ei tule lähdettyä omenataskuja sieltä hakemaan.

Lidl on aina Lidl. Vaikka kaupan nimikylttiä ei huomaisi lukeakaan, kyllä kaupan silti sisällä tunnistaisi. Tosi paljon on samoja tuttuja tuotteita, kuin Suomessakin ja ihan sisustukseltaankin näyttää hyvin samanlaiselta.

Kaupan keskiosassa on tutusti paikat vaihtuvalle valikoimalle. Tanskan Lidleissä on myös viiniosasto.

Paistopisteen paikka tuntuu täällä olevan suoraan myymälän takaseinällä, kun taas Suomessa paistopiste tuli vastaan vasemmalta. Ainakin niissä kaikissa Suomen ja Tanskan myymälöissä, joissa olen käynyt. Paistopisteen valikoimasta löytyy monta tuttua syötävää, mutta myös erilaisiakin herkkuja. Omenatasku on oma lemppari ja se löytyy täältäkin myynnistä, mutta esimerkiksi lasten lempparit karjalanpiirakat ja korvapuustit täältä puuttuvat. Kaksi tuntia ennen myymälän sulkeutumista lasketaan jäljellä olevien paistopisteen tuotteiden hintaa 50%, jotta ehkäistäisiin hävikkiä.

Suomen Lidlissä oli tosi kiva valmissalaattivalikoima. Täällä Lidlissä ei ole ollut montaakaan valmissalaattia, koska muissa kaupoissa on niin hyvät valikoimat. Lidlissä on vain muutama ja ehkä hiukan erikoisempi makuvaihtoehto tarjolla.

Ennen Lidlissä oli mukava käydä, hiukan tuntui kuin olisi ollut ulkomailla. Valikoima oli erilainen kuin muissa kaupoissa ja viikoittain tuli myyntiin uusia makuja maailmalta. Edelleen on mukava käydä Lidlissä, mutta nyt kauppaa kiertäessä ajatukset lentävätkin takaisin Suomeen.