Sydän kaipaisi jo niin kovin maailmalle, mutta ihan vielä ei voi lähteä.

Vaikka viime ja tämä kesä ovat olleet kaukana normaalista, oli lopulta viime kesässä hyvin paljon niitä asioita, joita joka vuosi olemme tehneet. Kävimme Tanskan länsirannikolla viettämässä rantapäiviä ja uimassa, huviteltiin Legolandissa ja kierrettiin söpöjä tanskalaisia kaupunkeja. Mikään ei tietenkään tuntunut ihan samanlaiselta kuin aikaisemmin, mutta ne olivat kuitenkin juuri niitä asioita joita olemme viimeiset 9 vuotta tehneet ja joista olemme kovin nauttineet.

Tämä kesä olikin täysin erilainen kuin aikaisemmat, kun emme päässeet Tanskaan ollenkaan. Vielä viime vuonna elättelin toivoa, että voisimme nyt Tanskaan matkustaa. Edes hiukan. Mutta eipä se lopulta ollut edes lähellä, että olisimme turvallisin mielin voineet sinne lähteä lasten kanssa.  Ja vaikka ei oikeastaan ollut edes mitään mistä päästää irti, tuntui se silti kovin pahalta. Päästää irti siitä ajatuksesta, että voisi matkustaa taas Tanskaan, ja muuallekin. Saattaa olla, että kirjoittelen silti edelleen muistiin paikkoja joissa haluaisin päästä käymään, laadin listoja. Haaveilija tarvitsee haaveita ja levoton sydän matkoja, joita odottaa. Hiljalleen on alkanut kylläkin tuntumaan, että kaikki ensi vuodenkin haaveet ja seikkailut lipuvat hiljalleen kauemmas ja kauemmas. Aika näyttää miten käy.

Tämä kesä on herkuteltu mansikoilla. Vaikka ollaankin niitä aina syöty paljon, on tänä kesänä mansikkaa mennyt vielä paljon enemmän. Laatikoittain. Ollaan totuttu syömään mansikat aina heti, eikä pakasteta niitä ollenkaan. Tuoreina ne parhaita ovatkin. Ollaan myös grillailtu usein, koska nyt on ensimmäistä kertaa kunnon grilli.  Terassikin on sen verran tilava, että siellä mahtuu syömään ja se on ollut kyllä mukavaa. Takapihan uima-allas on ollut ahkerassa käytössä, joten toivottavasti kelit suosivat ja uintikausi jatkuisi vielä hyvän aikaa. Oman aikansa vei myös kaikki penkkiurheilu, jota piti harrastaa television ääressä. Niin jalkapalloa kuin olympialaisiakin, mutta varsinkin jalkapalloa.

Onneksi kesä ei ole vielä ohi. Sillä vaikka se ei ole ollut sitä mistä haaveili, on siihen mahtunut paljon hyvääkin.

Tämän blogin kanssa olen ollut viime aikoina hiukan hukassa. Kun ei tapahdu mitään, ei myöskään oikein ole mistä kirjoittaisi. Alunperin perustin tämän siksi, että voisin esitellä kaunista Tanskaa. Ja läheisiä varten. Mutta eipä viime aikoina ole ollut Tanskaa esiteltäväksi, tai oikein mitään muutakaan. Toivottavasti tänne löytyisi välillä jotakin kirjoitettavaa ja tulevaisuudessa taas sellainen tilanne, joka alun perin piti aina ollakin.

Summer has been quite different, but nice.