Tästä meiltä on alle 10 kilometriä Givskudin eläintarhaan, joten päätimme käydä katsomassa millainen paikka on kyseessä.
Eläintarha oli yhdistelmä autolla kulkemista sekä kävellen alueen tutkimista. Lisämaksusta olisi päässyt kulkemaan myös safaribussilla tai -junalla, mutta me kuljimme nyt vain omalla autolla ja kävellen.
Ensin autolla kurvattiin lippuluukulle ostamaan liput ja samalla saimme mukaan myös alueen kartan. Lippuluukulta ajoimme ensimmäiselle kolmesta parkkialueesta, jonka ympärillä oli eläinaitauksia joita pääsi tutkimaan. Menimme jonottelemaan kameliaitaukselle, sillä siellä oli pian alkamassa ruokintanäytös. Ruokintapaikka ei ollut kovinkaan selkeästi merkitty, mutta oikea kohta löytyi lopulta aitauksen takalaidalta. Eläintarhan työntekijä saapui kertomaan ensin kameleista ja sen jälkeen halukkaat saivat syöttää kameleille yhden porkkanan. Siellä oli kaksi sööttiä poikastakin.
Kameliaitauksen vieressä oli norsuaitaus, jossa oli seuraavaksi ruokinta-aika. Eläintarhan työntekijä kertoi norsuista ja ruokki niitä samalla. Niille heiteltiin monenkokoista syötävää ja taitavasti norsut noukkivat kaiken kärsällä suuhunsa. Pikkiriikkiset viinirypäleetkin. Yksi norsuista kulki koko ajan pallon kanssa ja pyöritteli sitä joka paikkaan. Norsu oli kuulemma muutama vuosi sitten saanut sen pallon ja sen jälkeen kulkenut sen kanssa aina. Muutamien muidenkin eri eläinten ruokintanäytöksiä olisi ollut tarjolla, mutta emme menneet enää niihin vaan kiertelimme loppupäivän puistossa ihan omaan tahtiin.
Kun olimme katsoneet kaikki aitaukset, jotka olivat ensimmäisen parkkialueen lähellä, ja leikkineet hiukan pienellä leikkipaikalla, oli aika jatkaa matkaa. Ajoimme autosafarin läpi toiselle parkkialueelle ja matkalla näimme jos jonkinlaista eläintä, myös söpöjä kirahveja ja seeproja.
Jätettiin auto taas parkkiin ja mentiin kävellen kiertelemään läheisiä eläinaitauksia. Apina-aitausta lähestyttäessä kummasteltiin hiukan kylttiä, jossa kehoitettiin välttämään apinoihin koskemista. Pian kuitenkin huomattiin, että aitaukseen pääsee menemään ihan sisälle asti. Hiukan jännitti, kun pienet apinat istuskelivat välillä ihan lähellä polun vieressä katselemassa. Kaksi pikkuista poikastakin näkyi emojen syleissä suojassa.
Gorillojen alue oli hieno. Välissä ei ollut aitaa ollenkaan, sillä gorillat eivät osaa uida.
Ajetiin seuraavaksi eläinsafarin läpi viimeiselle parkkialueelle. Matkan varrella olisi ollut mahdollista kurvata kiertelemään autolla myös leijona-aitaukseen, mutta me jätimme sen nyt väliin. Viimeiseltä alueelta löytyi ruokapaikka, matkamuistomyymälä, iso leikkipuisto, sekä vuohiaitaus, jonne sai mennä vuohia silittelemään.
Tämän kauden ajaksi oli avattu myös hieno dinosaurusalue, jonne oli rakennettu näytille aidon kokoisia dinosauruksia. Varsinkin poika oli alueesta ihan innoissaan ja huolella luki aina kaikkien dinosaurusten infotaulut. Ja hienoiltahan ne kyllä näyttivät.